Pajuporon tarina II

Olipa kerran poro nimeltään Tundra. Se oli kiltti ja suloinen poro. Tundra auttoi joulupukkia joka vuosi jouluvalmisteluissa. Muut porot pitivät sitä outona porona, koska hän vaihtoi aina väriään. Talvella hän oli kuurainen, keväällä hennon vihreä, kesällä vähän kellertävä ja syksyllä ruskea.

Eräänä päivänä joulupukki antoi Tundralle tärkeän tehtävän käydä katsomassa miten Hirvaan lapset käyttäytyvät. Yleensä joulupukki antoi tontuille sellaiset tehtävät, mutta nyt joulupukki luotti Tundraan ja tiesi, että hän hoitaisi tehtävän hyvin. Ulkona satoi lunta ja tuuli paljon, mutta Tundra lähti matkaan, koska oli reipas ja rohkea poro. Kun hän saapui Hirvaalle oli jo ilta. Tundra meni hänen siskolleen Taigalle yöksi.

Aamulla hän aloitti tehtävänsä ja kulki talojen pihoilla ja seurasi miten lapset käyttäytyivät. Tundran mielestä lapset käyttäytyivät tosi hyvin. Illalla Tundran piti lähteä jo Korvatunturille. Matkalla Korvatunturille Tundra huomasi tontun, joka oli kylmissään metsässä ja näytti huolestuneelta. Tundra kysyi tontulta, että mikä hänellä oli hätänä ja mitä hän teki keskellä metsää. Tonttu oli eksynyt lumimyräkässä ja etsi ystäväänsä, joka oli kadonnut myrskyssä. Tundra lupasi auttaa tonttua etsimään ystävänsä metsästä.

Kun he olivat esineet tonttua hetken aikaa TUndra näki pienen valon metsässä. He lähtivät valoa kohti. Kun he saapuivat valon luo he näkivät pienen tontun. He olivat helpottuneita, kun löysivät tontun, mutta sitten he huomasivat, että oli niin pimeää, etteivät he osanneet enään polulle, josta he kulkevat Korvatunturille.

Kun he kulkivat metsässä, he huomasivat, että jokin seurasi heitä. He katsoivat taakse ja näkivät vihaisen suden. Se murisi heille ilkeästi. He lähtivät karkuun, mutta susi oli liian nopea. Sitten Tundra keksi miten he pääsisivät sutta karkuun. Tundra heijasti hopeisista sarvistaan tähden valon suoraan suden silmiin niin, että susi ei enään nähnyt mitään. Tontut ja Tundra lähtivät karkuun ja piiloutuivat niin, että susi ei löytäisi heitä.

Yhtäkkiä pimeltä taivaalta tuli valo, se oli metsän henki. metsän henki antoi TUndralle taidon lentää. He kiittivät metsän henkeä. Tontut hyppäsivät Tundran kyytiin ja lähtivät lentoon. Korkealta näki hyvin minne mennä ja he pääsivät turvallisesti Korvatunturille. Tundran varjo jäi Hirvaalle muistoksi seikkailusta ja se on vieläkin pajuporona osoittamassa tietä eksyneille. Tundrasta tuli ekyneitten tonttujen pelastaja. Tundra sai myös hienon ahkion, jossa hän kuljetti eksyneitä tonttuja. Mutta mikä valo auttoi heitä löytämään tontun? LOPPU.